Paikallisia mahdollistajia: Keltainen teatteri ponnistaa teatterilavoille Iisalmesta

Se on Keltaisen teatterin arkea – nuoren teatteriporukan, joka on rakentanut toimintansa omin voimin ja omien ehtojensa mukaan.

– Kaikki lähtee siitä, että jokainen on ja haluaa olla täysillä mukana. Meillä näyttelijä voi olla samana päivänä lavalla, rakentamassa lavastetta ja järjestämässä esityspaikkaa, kertoo teatterin perustajiin kuuluva Ville Saastamoinen.

Kuva: Heikki Sarkala

Keltainen teatteri syntyi vuonna 2024, kun joukko Lahden kansanopiston teatterilinjalta valmistuneita päätti jatkaa yhdessä tekemistä myös opintojen jälkeen. Ryhmän kotipaikka ja toiminnan keskus on Iisalmessa, jossa esityksiä valmistellaan, harjoitellaan ja esitetään. Esityksiä on nähty Iisalmen lisäksi myös muualla Suomessa.

Alussa ei ollut valmista rakennetta. Oli vain tekijöitä, jotka halusivat nähdä, mihin oma tekeminen riittää.

– Kulttuurialalla työpaikkoja ei ole hirveästi ja samaan aikaan puhutaan jatkuvasti leikkauksista. Siksi tuntui luontevalta tehdä itse jotain sen sijaan, että jäisi odottamaan jotain valmista, Saastamoinen sanoo.

Ensimmäinen tuotanto vei ryhmän kiertueelle

Keltaisen teatterin ensimmäinen tuotanto oli William Goldingin romaaniin perustuva Kärpästen herra, joka sai ensi-iltansa syksyllä 2025.

Esityksiä nähtiin Iisalmen lisäksi muun muassa Lahdessa, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Kiertue tarjosi ryhmälle mahdollisuuden viedä esitys eri yleisöjen eteen ja samalla nähdä, miten uusi teatteriryhmä otetaan vastaan.

– Kiertäminen tuntui meille luontevalta tavalta. Samalla tuli testattua ryhmän yhteishenki ja todettua, miten sitoutuneita kaikki ovat. Kova on porukka, ja katsojatkin ovat tykänneet, Saastamoinen kertoo.

Kiertue toi teatterille näkyvyyttä, mutta teki samalla näkyväksi myös työn määrän. Näyttelemisen lisäksi tekijät vastaavat itse tuotannosta, viestinnästä, tekniikasta, lavastuksesta ja puvustuksesta sekä esimerkiksi esitysoikeuksien hankkimisesta. Ohjaamisesta ja käsikirjoittamisesta puhumattakaan.

Puvustuksesta vastaava Oona Hynynen muistuttaa, että suuri osa työstä jää katsojalta piiloon.

– Varsinkin kun tehdään tunnettuja tekstejä, pitää samalla kunnioittaa alkuperäistä teosta mutta silti tehdä siitä oma tulkinta. Se vaatii paljon taustatyötä, suunnittelua ja kokeilua. Katsoja näkee lopulta vain valmiin esityksen, Hynynen sanoo.

Kuva: Heikki Sarkala

Seuraavaksi vuorossa Muumilaakson marraskuu

Keltaisen teatterin seuraava tuotanto on Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu, jota työryhmä valmistelee parhaillaan. Esityksen toteuttamiseen kohdistuu myös Säästöpankki Optian säätiön myöntämä apuraha.

Janssonin romaanissa Muumiperhe on poissa, ja Muumilaaksoon saapuu joukko muita hahmoja, kukin omista syistään. He odottavat Muumien palaavan, mutta joutuvatkin viettämään aikaa keskenään. Tarina käsittelee yksinäisyyttä, ystävyyttä ja sitä, miten yhteisö voi syntyä erilaisten persoonien välille.

Apuraha auttaa kattamaan esityksen toteuttamiseen liittyviä keskeisiä kuluja. Yksi niistä on teoksen esitysoikeuksien hankkiminen, joka on pienelle ryhmälle merkittävä menoerä.– Tekijänoikeusasiat ovat teatterissa iso osa tuotantoa. Avustus helpotti sitä, että pystyimme hankkimaan Muumilaakson marraskuun esitysoikeudet ja viemään projektia eteenpäin, Saastamoinen kertoo.

Kuva: Heikki Sarkala

Teatteri näkyy ja vaikuttaa myös paikallisesti

Keltaisen teatterin tekijöille toiminta on muutakin kuin esityksiä. He pitävät tärkeänä sitä, että teatteria tehdään ja nähdään myös muualla kuin suurissa kaupungeissa.

– Olisi hienoa, jos joku paikallinen nuori vaikka Iisalmessa esityksemme nähtyään ajattelisi, että tuohan on siistiä ja että haluan kokeilla, Saastamoinen kuvailee.

Paikallisesti tehty teatteri tuo kulttuurin lähemmäs ja tekee siitä saavutettavaa. Samalla se voi avata uusia suuntia niin tekijöille kuin katsojille.

– Jos joku löytää teatterista uuden harrastuksen tai innostuu kulttuurista ylipäätään, tai vaikka tarttuu johonkin klassikkokirjaan tekemisemme kautta, se on meille iso asia, Hynynen sanoo.

Iisalmesta liikkeelle

Keltaisessa teatterissa katse on jo seuraavassa ensi-illassa. Muumilaakson marraskuu etenee kohti harjoitusvaihetta, ja tuotanto on päässyt kunnolla käyntiin Säästöpankki Optian säätiön avustuksen ansiosta.

Teos tuo mukanaan myös uudenlaisen haasteen. Se rakentuu pienistä eleistä ja herkästä tunnelmasta – siitä, miten yksinäisyys, kaipuu ja vähitellen syntyvä yhteys välittyvät näyttämöltä yleisölle.

– Uusi esitys ei ole vain jatkoa aiemmalle, vaan askel kohti yhä laadukkaamman teatterin tekemistä kaikilla osa-alueilla, Saastamoinen sanoo.

Muumilaakson marraskuu saa ensi-iltansa vuoden 2026 loppupuolella. 

Seuraa Keltaista teatteria somessa:

Facebook: Keltainen Teatteri

Instagram: @keltainenteatteri

TikTok: @keltainenteatteri