Paikallisia mahdollistajia: Porrassalmen Urheilijat-62 kutsuu tytöt mukaan kentälle Mikkelissä
Porrassalmen Urheilijat-62:n harjoituksissa Mikkelissä opitaan paljon muutakin kuin jalkapalloa ja futsalia. Seuran nuorimmille, 5–7-vuotiaille minipelaajille kenttä on usein ensimmäinen paikka, jossa harjoitellaan yhdessä olemista, toisten huomioimista ja uudelleen yrittämistä.
Tarina
02.04.2026
”Olen nähnyt harjoituksissa tilanteita, joissa lapset eivät heti onnistu. Silti he jatkavat, kannustavat toisiaan ja yrittävät uudelleen. Siinä hetkessä huomaa, että kentällä opitaan muutakin kuin pelaamista”, kertoo Minit-ryhmän valmentaja Nea Muurikainen.
Juuri tällaisissa hetkissä näkyy seuratoiminnan merkitys. Kun epäonnistuminen ei pysäytä, vaan vieressä on joku, joka rohkaisee yrittämään uudelleen, rakentuu samalla luottamus itseen ja toisiin. Pienistä kannustuksista syntyy tunne siitä, että kuuluu joukkoon.
Seuran paikka Mikkelissä on muotoutunut ajan kanssa
Porrassalmen Urheilijat-62 ry on vuonna 1962 perustettu urheiluseura, joka järjestää Mikkelin alueella jalkapallo- ja futsaltoimintaa tytöille ja naisille. Mikkelissä seura on ainoa toimija, joka tarjoaa Palloliiton kilpailutoimintaan osallistuvia joukkueita nimenomaan tytöille ja naisille.
”Tämä työnjako on syntynyt aikanaan ja jäänyt osaksi seuran identiteettiä. Meillä on pitkät perinteet, mutta samalla toimintaympäristö elää koko ajan. Yhteistyötä tehdään muiden seurojen kanssa, ja tavoitteena on kehittää lajeja yhdessä”, sanoo seuran puheenjohtaja Susanna Liljander.
Tällä hetkellä seurassa on noin 300 jäsentä. Toiminta kattaa eri ikäryhmät aina lapsista edustusjoukkueisiin asti. Nuorimmat harrastajat ovat viisivuotiaita, ja juuri heidän tavoittamiseensa seura haluaa nyt panostaa entistä enemmän.
Avustus kohdistuu kaikkein nuorimpiin
Säästöpankki Optian säätiön myöntämä avustus kohdistuu seuran nuorimman harrastusryhmän eli minien toiminnan kehittämiseen. Avustusta haettaessa ryhmässä oli vielä vähän harrastajia, ja seurassa tunnistettiin tarve vahvistaa toimintaa nimenomaan palloiluharrastuksen alkuvaiheessa.
”Todettiin, että nyt on viimeistään aika satsata tähän porukkaan kunnolla. Ilman tukea emme pystyisi kehittämään toimintaa samalla tavalla”, Liljander kertoo.
Avustuksen avulla seura kehittää minitoiminnalle selkeää toimintamallia ja vuosikelloa, vie pallopelejä mikkeliläisiin päiväkoteihin ja panostaa viestintään ja näkyvyyteen. Tavoitteena on, että yhä useampi lapsi ja perhe saisi helpon ja innostavan ensikosketuksen seuratoimintaan.
”Monelle lapselle ja perheelle tärkeintä on se, että joku kutsuu mukaan ja tekee aloituksesta helpon. Kun kynnys on matala, mukaan on helpompi tulla.”
Harrastus tuo kavereita ja yhteisöä
Seuratoiminnan merkitys ei rajoitu liikuntaan. Harrastus voi olla lapselle ensimmäinen paikka, jossa syntyy uusia ystävyyssuhteita ja kokemus yhteisöön kuulumisesta.
”Tuki merkitsee eniten harrastajille. Kun saadaan uusia lapsia mukaan, he saavat uusia kavereita ja ystäviä. Samalla ehkäistään yksinäisyyttä ja tuetaan lasten hyvinvointia”, Liljander sanoo.
Seuran arki nojaa vahvasti vapaaehtoisten panokseen. Mukana on vanhempia, entisiä pelaajia ja muita seurayhteisöön sitoutuneita, joista osa on ollut toiminnassa mukana yli kymmenen vuoden ajan.
”Jos vapaaehtoisia ei olisi, ei olisi koko seuratoimintaakaan. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaikka seura on toiminut jo yli 60 vuotta.”
Pienet kentät, suuret askeleet
Porrassalmen Urheilijat -62:n toiminnassa merkitykselliset hetket syntyvät usein pienistä asioista: onnistumisista, epäonnistumisista ja siitä, että joku uskaltaa tulla mukaan ensimmäistä kertaa.
”Parhaimmillaan harrastustoiminta antaa lapselle kokemuksen siitä, että hän on osa joukkuetta. Se voi kantaa pitkälle ja rakentaa positiivista minä-kuvaa”, Liljander sanoo.
Säästöpankki Optian säätiön tuki antaa seuralle mahdollisuuden kehittää tätä työtä pitkäjänteisesti ja tavoittaa uusia perheitä. Pienille lapsille kenttä voi olla suuri maailma – ja joskus kaikkein tärkein askel ei ole ensimmäinen potku palloon, vaan se hetki, kun uskaltaa tulla mukaan.
Kuvat: Santtu Paananen / Nyanssi