Siirry sisältöön

Säästäväisyys – hyve, joka on muuttanut muotoaan

Säästäväisyys kantaa yhä mukanaan menneiden vuosikymmenten kaikuja: varautumista, pidättäytymistä ja luopumista. Silti juuri nyt siitä puhutaan enemmän kuin pitkään aikaan. Ehkä siksi, että säästäväisyys ei ole pysyvä ominaisuus, vaan ajattelutapa, joka elää ihmisten elämäntilanteiden ja ajan mukana. Säästöpankkiaatteessa säästäväisyys on nähty alusta asti keinona rakentaa kestävää hyvää: taloudellista turvaa, mielenrauhaa ja mahdollisuuksia tulevaisuuteen.

Uutinen

19.02.2026

Pieni poika laittamassa kolikkoa säästöpossuun.

Kahdet kasvot: kitsastelua vai viisautta?

Anne Nyman, säästöpankkiiri ja myyntijohtaja Optia Säästöpankista, tunnistaa säästäväisyyden kaksijakoisen maineen.

”Toisaalta säästäväisyys mielletään positiivisena: oman talouden hallintana, varautumisena ja jopa vaurastumisena. Toisaalta siihen liittyy yhä ajatus kitsastelusta ja liiallisesta pidättäytymisestä”, Nyman kuvaa.

Kielteinen mielikuva ei ole syntynyt tyhjästä. Suomessa on eletty menneinä vuosikymmeninä pitkiä aikoja, jolloin niukkuus määritti arkea ja säästäminen oli selviytymiskeino, ei valinta. Tämä kokemus elää yhä kielessä ja mielikuvissa, vaikka todellisuus ympärillä on muuttunut.

”Nykyään puhutaan yhä useammin hyvän päivän varalle säästämisestä. Ajattelutapa on muuttumassa, vaikka sanat ovat samoja”, Nyman sanoo.

Säästäväisyys elämäntilanteen mukaan

Taloustilanne vaikuttaa vahvasti siihen, miten säästäväisyys koetaan. Vakaassa arjessa se näyttäytyy tavoitteellisena ja myönteisenä, epävarmuuden lisääntyessä varautumisena.

Nymanin mukaan säästäväisyyttä ei voi irrottaa ihmisen henkilökohtaisesta elämäntilanteesta.

”Jos oma perusta on kunnossa, säästäminen tuntuu vaurastumiselta. Mutta jos on lomautettu tai työttömänä, säästäväisyys tarkoittaa menojen tarkkaa harkintaa. Sekin on viisautta.”

Julkisessa keskustelussa on puhuttu kulutuksen hiipumisesta ja siitä, että ihmisillä ”makaa liikaa rahaa tileillä”. Nyman suhtautuu syyllistävään puheeseen kriittisesti.

”Yksittäisen ihmisen ei pidä kantaa harteillaan kansantalouden vastuuta. Jos tulevaisuus mietityttää, puskurin rakentaminen on järkevää, jos se on mahdollista.”

Nuori nainen tekee laskelmia säästöistään paperien, laskimen ja tietokoneen avulla.

Vastuullinen rahankäyttö ei ole joko-tai

Säästäminen ja kuluttaminen asetetaan usein vastakkain, vaikka ne kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.

”Ne eivät ole vastakohtia. Ne tarvitsevat toisiaan”, Nyman tiivistää.

Vastuullinen rahankäyttö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankintoja varten säästetään etukäteen ja kulutetaan suunnitelmallisesti. Velkaantumisen sijaan tehdään tietoisia valintoja.

”Säästäminen mahdollistaa kuluttamisen. Ei ole vastuullista käyttää rahaa holtittomasti, mutta ei myöskään elää jatkuvassa pidättäytymisessä elämänlaadusta tinkien, jos siihen ei ole tarvetta.”

Kulutuskin voi olla vastuullista, erityisesti silloin, kun se tukee paikallista elinkeinoa ja aluetaloutta. Taloudellinen hyvinvointi rakentuu paitsi yksilöiden myös yhteisöjen varaan.

Pahan päivän vara ja hyvän päivän mahdollisuus

Säästöpankissa puhutaan usein varapuskurista, taloudellisen turvan perustasta.

”Varapuskuri tuo turvaa yllättävissä tilanteissa. Sen jälkeen voidaan alkaa rakentaa hyvän päivän varaa tulevia unelmia ja tavoitteita varten”, Nyman kuvaa.

Säästäväisyys liittyy tässä kohtaa vaurastumisen ymmärtämiseen.

”Se alkaa oman talouden hahmottamisesta ja pienistä päätöksistä.”

Usein kyse ei ole suurista summista. Pienikin säännöllinen säästäminen voi vahvistaa tunnetta siitä, että oma talous on hallinnassa ja tulevaisuus ennakoitavissa.

Hymyilevä nuori mies vaateostoksilla.

Säästäväisyys on edelleen hyve

Nymanin mukaan säästäminen on aina omannäköistä.

”Kaikilla ei ole samoja lähtökohtia. Jos joku pystyy säästämään prosentin palkastaan ja toinen kymmenen, molemmat ovat ihan yhtä oikeita tapoja.”

Lopulta kysymys kuuluu: onko säästäväisyys yhä hyvä asia?

”On, kunhan se ei mene oman tai läheisten hyvinvoinnin edelle.”

Säästäväisyys ei tarkoita elämättä jättämistä. Se voi mahdollistaa turvallisemman, vapaamman ja omien arvojen mukaisen elämän. Säästöpankki Optian säätiössä säästäväisyys nähdään yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen voimavarana – ajattelutapana, joka elää ajassa ja on juuri siksi yhä merkityksellisempi.

Säästäväisyys pähkinänkuoressa

  • Säästäväisyys ei ole luopumista, vaan ajattelutapa, joka tukee taloudellista turvaa, mielenrauhaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
  • Kielteinen mielikuva säästämisestä juontaa juurensa niukkuuden historiaan, ei tämän päivän todellisuuteen.
  • Säästäväisyys elää ihmisten elämäntilanteiden mukana, eikä yhtä oikeaa tapaa säästää ole.
  • Vastuullinen rahankäyttö yhdistää säästämisen ja kuluttamisen – ne eivät ole toistensa vastakohtia.
  • Säästöpankki Optian säätiössä säästäväisyys nähdään yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä vahvistavana voimavarana.